Kun rouva puolimaratonin juoksi

Näin kävi, koko 21,1 km tuli juostua. En voi sanoa, että tuosta noin vaan ja eipä tunnu missään, nimittäin kyllä tietää kropassaan juosseensa. Aikaa kului hieman alle 2 h 40 min. eli tavoite täyttyi. Epämääräisenä tavoitteenani oli nimittäin juosta alle 2 tunnin ja 40 minuutin. Tähän olen tyytyväinen. Toinen epämääräinen tavoitteeni oli juosta koko matka lukuun ottamatta juottopisteitä. Tämä täyttyi vain osin. Viimeinen ylämäki oli pakko kävellä. Stadionin kaarteessa pystyin sitten kuitenkin ottamaan loppukirin ja ohittamaan juoksijoita. Kaloreita paloi yli 2000. Syke kävi huipussaan 192.

Maaliin tulon jälkeen tein virheen, jota ei olisi viisaampien mukaan pitänyt tehdä. Join kaksi mukillista urheilujuomaa ja annoin hetken kuluttua ylen. En ollut ainoa. Olin kyllä ollut tietoinen, että urheilujuomaan pitää totuttautua ja näin olinkin tehnyt. Ilmeisesti en vaan ollut tehnyt sitä riittävän rankan harjoittelun yhteydessä. Tai toisin sanoen, en ollut harjoitellut riittävän rankasta, jotta olisin päässyt kokeilemaan urheilujuoman toimivuutta, tai toimimattomuutta.

Lauantai-iltana analysoin juoksua päässäni lyhyesti. Ensimmäiset 10 kilometriä sujuivat kevyesti, hyvin kevyesti. Pystyin puhumaan juoksukaverini kanssa. 13 kilometrin kohdalla tapahtui jotain ja jouduin hidastamaan vauhtia huomattavasti. Syke kipusi koko ajan 180 ja juoksu tuntui jaloissa. 17 kilometrin kohdalla olo taas helpotti, mutta viimeiset kaksi kilometriä mentiin pelkällä tahdon voimalla. Fyysiset vammat jäivät yllättävän vähäisiksi. Sunnuntaina särki lonkkia ja nilkkoja, mutta reisissä ei oikeastaan tuntunut mitään. Pahin vaurio kohdistui peukkuvarpaisiin, jotka molemmat ovat tällä hetkellä mustana ja lähtevät jossain vaiheessa irti. Tämä oli tosin odotettua. Olen varvasongelmista kärsinyt ennenkin.

Olin suunnitellut juhlistavani juoksua oluella, mutta toistaiseksi olut on jäänyt juomatta. Lievästi krapulainen olo jatkuu edelleen.

Juoksu jatkuu edelleen, nähtäväksi jää kuitenkin se, että yritänkö revanssia jossain vaiheessa. Tällä hetkellä tuntuu lähinnä siltä, että kymppi on mun juttu.

Fru L

Edit 10.5.2011// Kyseessä on siis tietenkin varpaankynnet, jotka ovat mustana. Eivät sentään koko varpaat. Onneksi. Kivusta päätellen voisi luulla kyllä muuta.