Aamulla töihin kiiruhtaessani kuulin radiosta kaksi biisiä, joita olin viimeksi kuunnellut vuosia (vuosia) sitten. Ensimmäinen oli The Bangles Eternal Flame. Yläasteella saimme pitää paikallisradiossa koulun toivekonsertin ja luokassamme äänestettiin valinnasta. Opettaja kirjoitti ehdotuksia ylös taululle sitä mukaan, kun niitä tuli. Mieleeni on erityisesti jäänyt se, että hän ei osannut kirjoittaa kyseistä kappaletta. Lausuttiinhan se niinkin vaikeasti kuin i-töörnal fleim. Kaverini kävi sen sinne raapustamassa. Enää ei liene löydy yhtään opettajaa, joka ei osaisi englantia. 90-luvlla näin vielä oli.
Mutta, tässä siis pängles ja i-töörnal fleim!
Tämän toisen ihanuuden, The Corrsin So Young -kappaleen kuulin ensimmäistä kertaa (kuulin ylipäätään koko bändistä) siellä toisessa EU-maassa vietetyn vuoden aikana. Oli ihana kesäilta ja istuin talomme portaiden yläpäässä ja kuuntelin alakerran olohuoneesta soljuvaa musiikkia. Silloin olin niin nuori eikä sillä ollut mitään merkitystä, vaikka en söisi tai nukkuisi silmäystäkään. Ja huomenna kaiken voisi tehdä taas uudelleen.
Hyvää perjantaita siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mikä on sinun tarinasi?