perjantai 25. marraskuuta 2011

Voiko enää ankeampaa olla?

Marraskuu kulunut miltei loppuun eikä talvesta ole tietoakaan. Tänä aamuna rupesin miltei itkemään, kun raitiovaunupysäkillä seistessäni alkoi satamaan vettä. Rakastan kesää, tykkään syksystä ja talvesta, mutta inhoan tätä välikautta. Aamulla on pimeää, illalla on pimeää ja koira kantaa kiloittain kuraa sisälle.

Onneksi on sentään hyvänmielen musiikkia!

Bo Kaspers Orkester - Undantag


Olen pitänyt blogia hieman yli vuoden. Tarve lähti valtavasta kirjoittamisen halusta. Suurin osa siitä kirjoittamiseen vaadittavasta energiasta on tosin mennyt graduuni, joka on ihan kohta valmis! Pientä viilausta vain ja sitten homma pakettiin. Uskomatonta. Blogi taas riutuu monesta syystä. En jaksa jäsennellä ajatuksia teksteiksi enkä halua kirjoittaa tajunnanvirtaa. En jaksa panostaa kunnolla ulkoasuun. En jaksa tehdä blogista julkista, tarkoittaen sen laittamista blogilistalle tms. En jaksa edes pohtia teemaa, jonka ympärille blogini muodostuisi. Sillisalaatti jatkuu ainakin toistaiseksi epämääräisen epäaktiivisena.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mikä on sinun tarinasi?