Perjantain kunniaksi 3kk vanha jääkaappipakastin hajosi. 3kk vanha! Ei edes klassisesti kahden vuoden takuun umpeuduttua.
Ennen keittiöremonttia meillä oli keittiössä ikivanha jääkaapin raato. Se kävi toisinaan hieman ylikierroksilla (jäädytti jopa jääkaappiosassa) ja pelkäsin kuin ruttoa, että se hajoaisi käsiin, koska termostaatti ei aina toiminut kunnolla, mutta niin se vain porskutti menemään. Pysyi kylmänä. Ei ollut edes sitä laadukkainta merkkiä, vaan varmaan yleisin haukuttu merkki palstoilla. Ja nyt, perhanan saksalainen huipputuote sanoi itsensä irti kolmessa kuukaudessa. Ehkä ne Saksasta tulevat varaosat kestävät hieman kauemmin. Huoh.
Edellä mainitusta syystä, tuli aamulla hieman kiire töihin. Selkä ei pitänyt juoksusta ja liukkaudesta ja on nyt ihan helkutin kipeä. Makoilin työhuoneen lattialla saadakseni pientä helpotusta tuskaan. Arvatenkaan minulla ei ole mukana särkylääkettä joka sopisi tähän nykyiseen tilaani. Kenelläkään työkaverilla ei ollut panadolia matkassa. Burana rules. Vaikka ne taitavat olla itse demonista lähtöisin.
Kasvisruokana oli tarjolla ratatouillea. Sis. 0 g proteiinia. Salattipöydän proteiinilisuke oli kinkku. Söin kiukkuisena lihapullia ja kirosin henkilöstöravintolan alimpaan mahdolliseen kastiin. En jaksaisi enää kirjoittaa palautetta.
Jotain iloistakin sentään mahtuu tähän päivään. Kaksi esseetä on enää yksi essee, joka sekin lyhenee joka kerta, kun otan proffaan yhteyttä. Ensin se oli 15 sivua, sitten 12 ja nyt 10! Kirjatenttiäkään ei tarvitse tehdä. Wohou. Lisäksi tavasin henkilöstöohjesääntöä äitysvapaan osalta. Työnantaja maksaa minulle palkkaa 3 ensimmäisen kuukauden ajan, jos ehdot täyttyvät. Ehdot ovat: työsuhde kestänyt yli 2kk, äitiysvapaa haettu 2 kk ennen laskettua aikaa ja raskaustodistus esitetty. Check, check, check.
 |
| Kuva täältä. |
Hauskaa perjantaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mikä on sinun tarinasi?